Minkä menetelmän mukaan minun on mitattava passin arvot?

Mittausmenetelmä määräytyy tuotekohtaisen päätöksen mukaan, ei ESPR:n itsensä mukaan

ESPR (Asetus (EU) 2024/1781) määrää artiklan 39 mukaisesti, että jokaiselle tuoteryhmälle laaditaan erityinen testaus-, mittaus- tai laskentamenetelmä, mutta asetus itse ei sisällä tätä menetelmää. Alumiinin puolivalmisteiden — profiilien, valusta, pakkausmateriaalin — osalta menetelmä on vielä vahvistettava delegoidussa säädöksessä, joka koskee nimenomaan alumiinia. Kunnes tämä säädös on voimassa, ei ole vahvistettua tapaa mitata esimerkiksi alumiinituotteen kierrätettyä osuutta, hiilijalanjälkeä tai uudelleenkäytettävyyttä passia varten. Asetus kuitenkin kuvailee kehyksen, jonka puitteissa tulevaisilla menetelmillä tulee olla: luotettava, tarkka ja toistettava, ja mahdollisimman paljon harmonisoiduilla standardeilla perustuen.

Kenelle tämä koskee ja kenelle (vielä) ei

Artikla 39 koskee jokaista tuoteryhmää, jolle komissio vahvistaa ekosuunnittelun vaatimukset ESPR:n artiklojen 5–7 mukaisesti — siis myös alumiinia, kun kyseinen tuoteryhmä on vuorossa. Artikla koskee sitä, miten valmistajan tai tuojaan on osoitettava, että arvo on oikea, ei sitä, mitä arvoja on raportoitava: jälkimmäinen määräytyy tuotekohtaisen päätöksen informaatiovaatimuksista. Tärkeää on myös se, mikä ei kuulu soveltamisalaan: jo alumiinisektorilla käytössä olevat mittausmenetelmät (esimerkiksi mekaanisista ominaisuuksista tai seoskoostumuksesta) eivät automaattisesti tule passin menetelmäksi. Passi vaatii menetelmää, jonka komissio nimenomaan tälle tarkoitukselle määrää, ja se voi poiketa siitä, mitä valimo tai profiilien valmistaja tällä hetkellä sisäisesti käyttää laadunvalvontaan.

Vielä ei ole vahvistettua päivämäärää, eikä siten velvoitettavaa menetelmää

Alumiinia koskevaa delegoitua säädöstä ei ole vielä julkaistu, eikä mittausmenetelmää ole siten vahvistettu. Komission ekosuunnittelua koskevassa työsuunnitelmassa jaksolle 2025–2030 säädös odotetaan vuonna 2027; milloin alumiini tosiasiallisesti saa pakollisentuotepassin, riippuu siitä, milloin säädös tulee lopullisesti voimaan ja mahdollisista siinä olevista siirtymäajoista. Siihen asti alumiinille ei ole olemassa ESPR:stä johtuvaa lakisääteistä mittausvelvoitetta. Kun säädös on käytössä, tämä sivu päivitetään tarkkalla menetelmällä ja päivämäärällä, jolloin se tulee voimaan.

Mitä tehdä, kun menetelmä ei vielä ole vahvistettu

Joka jo nyt ajattelee tuotepassia, voi parhaiten aloittaa sillä, että tekee selväksi tiedot, joita lähes varmasti kysytään: alumiinin alkuperä (primäärinen tai kierrätetty), seoskoostumus ja tiedot käsittelystä ja ketjun alkuperästä. Tämä on hyödyllistä työtä riippumatta siitä, mikä tarkkamenetelmä lopulta määrätään, koska pohjimmaiset tiedot on joka tapauksessa kerättävä. Ei ole järkevää investoida nyt jo erityiseen testilaitteistoon tai sertifiointiin delegoidun säädöksen odotuksella, koska komission määrittämä menetelmä voi poiketa siitä, mitä sektorin toimijat nyt pitävät standardina — ja investointi, joka ei vastaa lopullista vaatimusta, on hukkaa. Joka on liitettynä toimialajärjestön tai normalisointilaitoksen kautta, voi seurata delegoidun säädöksen kehittämistä, koska komissio pyytää usein eurooppalaisia normalisaatioorganisaatioita kehittämään normeja, joita voidaan käyttää mittausmenetelmänä. Alupas.eu seuraa kehitystä ja sisällyttää menetelmän alustalle heti sen vahvistuttua, jotta valmistajan tai tuojan ei tarvitse toimittaa tietoja kahdesti kahden eri järjestelmän mukaisesti.

Missä tämä perustuu: ESPR:n artikla 39 ja artiklat 5–7

Velvoite määrittää tuote-erityinen testi-, mittaus- ja laskentamenetelmä on kirjattu ESPR:n (asetus (EU) 2024/1781) 39 artiklaan. Kyseisessä artiklassa määrätään, että näiden menetelmien on oltava tarkkoja, luotettavia ja toistettavissa olevia ja mieluiten niiden on oltava yhteensopivia harmonisoiduissa eurooppalaisissa standardeissa; jos näitä standardeja ei ole, menetelmä voidaan sisällyttää suoraan tuote-erityiseen delegoituun säädökseen. Yhteys ekologisiin suunnitteluvaatimuksiin itsessään — eli mitkä alumiinituotteen ominaisuudet on mitattava myöhemmin — saadaan saman asetuksen 5–7 artiklasta, jotka muodostavat yleisen kehyksen tuote-erityisille toiminta- ja informaatiovaatimuksille. Alumiinin osalta molempia — vaatimuksia ja niiden mittausmenetelmää — ei ole vielä kehitetty tuote-erityisesti.

Mitä tehdä nyt

Alumiinituotteita markkinoille toimittaville yrityksille on suositeltavaa saattaa omat ketjutiedot (alkuperä, seosaine, kierrätysprosentin osuus, käsittelyvaiheet) kuntoon odottamatta tai edellä menettä tuote-erityistä testausmenetelmää, jota ei vielä ole. Alupas.eu seuraa delegoidun säädöksen julkaisua alumiinin osalta ja päivittää tätä sivua, kun menetelmä ja voimaantulopäivä ovat varmistuneet.

Mihin tämä perustuu

Asetus itsessään on EUR-Lexissä. Viittaamme jokaiseen väitteeseen; sinun ei tarvitse uskoa meitä.

Mitä sinun on konkreettisesti tehtävä

Mitä sinulta odotetaan

Mittaaminen tuoterekisteröintiryhmälle kuuluvalla menetelmällä

ESPR:n 39 artikla (asetus (EU) 2024/1781) määrää, että digitaalisen tuotepassin arvot eivät ole vapaasti valittavia, vaan ne on laadittava vahvistetun test-, mittaus- tai laskentamenetelmän mukaisesti. Menetelmä laaditaan tuoterekisteröintiryhmittäin delegoidussa säädöksessä, joka myös vahvistaa kyseisen ryhmän muut vaatimukset — alumiinin puolivalmisteiden osalta se on säädös, joka on vielä julkaistava. 10–100 työntekijän yritykselle tämä tarkoittaa erityisesti seuraavaa: tapa, jolla tällä hetkellä mitataan tai lasketaan (esimerkiksi sisäisessä laadunvalvonnassa tai asiakkaiden spesifikaatioita varten), ei ole automaattisesti se menetelmä, jota passissa käytetään tulevaisuudessa. On erillinen vaihe tarkistaa tämä, kun säädös on käytettävissä.

Käytetyn menetelmän jäljitettävyys

ESPR:n 5–7 artikloissa suorituskyky- ja tietovaatimukset kytketään toisiinsa: arvo, joka on passissaan, on vastattava sitä, mikä on vahvistettu ekologisen suunnittelun osalta. Tämä tarkoittaa, että yritys ei vain kirjaa tulosta (esimerkiksi hiilidioksidilukua tai kierrätysprosenttia), vaan sen on myös pystyttävä osoittamaan, miten tämä tulos on laskettu. Keskisuurelle yritykselle tämä merkitsee sitä, että on seurattava, mikä standardi, mikä kaava tai mikä mittausasetus liittyy mihin lukuun — ei ylimääräisenä byrokratiana, vaan osana lukua itseään.

Johdonmukaisuus saman passin eri arvojen välillä

Alumiinin passi sisältää samanaikaisesti useita arvojentyyppejä: koostumus, hiilidioksidipäästöt, kierrätetyn materiaalin osuus, mahdolliset pinnoituskäsittelyä koskevat tiedot. Jokaisella näistä arvoista voi olla oma mittausmenetelmä. 39 artiklasta johtuva velvoite on, että jokaisella arvolla sen liittyvä menetelmä on jäljitettävissä — ei että koko passille pätisi yksi menetelmä. Sille, miten kierrätetyn materiaalin osuus osoitetaan, pätevät esimerkiksi eri näkökohdat kuin sille, miten hiilidioksidipäästöt tonnia alumiinia kohden osoitetaan; molemmat on oltava samassa passissa rinnakkain ilman, että ne sekoittuvat.

Mittaajatahon kirjaaminen

Jaetun arvoketjun tapauksessa — valmistaja, tuoja, passin kokoava alusta — on tärkeää, että on selvää, kuka on toimittanut minkä arvon ja minkä mittauksen tai laskelman perusteella. Tämä liittyy kysymykseen siitä, miten yrityksen tekninen tiedosto suhtautuu digitaaliseen tuotepassiin: teknisen tiedoston ja digitaalisen tuotepassin ero piilee osittain juuri siinä — tiedosto sisältää tavallisesti taustalla olevat mittaukset ja laskelmat, passi niistä johtuvan tuloksen.

Missä käytäntö menee pieleen

Valimo käyttää sisäisessä raportoinnissa jo vuosia tiettyä laskentamenetelmää kierrätetyn alumiinin osuudelle, joka perustuu massatasapainoon vuoden yli. Ilman varmistusta siitä, onko se myös menetelmä, jonka delegoitu säädös tulevaisuudessa määrää, arvo asetetaan jo luonnokseen — riskillä, että menetelmä ei vastaa vaatimuksia.

Profiilitehdas toimittaa CO2-lukuja, jotka tulevat toimittajalta, ilman, että on vahvistettu, mitä laskentamenetelmää tuo toimittaja on käyttänyt näihin lukuihin pääsemiseksi. Jos siitä kysytään, ei ole taustalla olevaa asiakirjaa, johon viitata.

Pakkaustuottaja ottaa käyttöön kirjanpitovuoden puolivälissä uutta, tarkempaa mittausmenetelmää tietylle arvolle, mutta liikkeellä olevissa vanhemmissa passeissa viitataan edelleen vanhaan menetelmään — ilman, että on kirjattu, milloin siirtyminen tapahtui ja miksi.

Tuoja ottaa arvot vastaan ulkomaisen valmistajan puolelta kysymättä, mitä mittausmenetelmää on käytetty, ja huomaa vasta asiakkaan kysymyksen yhteydessä, että menetelmä poikkeaa siitä, mikä on yleistä EU:ssa samalle arvolle.

Yritys yhdistää yhdessä passikirjassa arvoja, jotka on mitattu saman normin eri versioiden mukaisesti — esimerkiksi vanhemman ja uudemman testausmenetelmän version — ilmoittamatta tätä eroa missään.

Mitä voitte dokumentoida

Jokaisen passikirjassa olevan arvon osalta: mikä testi-, mittaus- tai laskentamenetelmä on käytetty, mukaan lukien normin tai menetelmän versio.
Mittauksen tai laskennon päivämäärä ja olosuhteet, jotta arvo ei irrota siitä hetkestä, jolloin se on määritetty.
Mittauksen tai laskennon suorittaneen osapuolen nimi (oma laboratorio, ulkopuolinen osapuoli, alihankkija).
Perustavat asiakirjat (testiraportit, laskentakaavakkeet), jotka vastaavat sitä, mitä teknisissä asiakirjoissa jo pidetään, jotta passikirja ja asiakirja eivät ole ristiriidassa keskenään.
Sisäinen katsaus siitä, mikä menetelmä vastaa mitäkin arvoa, jota on mahdollista kuulla heti, kun alumiinin puolivalmisteiden delegoitu säädös on julkaistu ja menetelmät on lopullisesti vahvistettu.
Sopimukset alihankkijoiden tai maahantuojien kanssa siitä, mitä menetelmää he käyttävät arvoille, joita he toimittavat, jotta tämä ei käy ilmi vasta myöhemmin esitetyistä kysymyksistä — merkityksellinen muun muassa kierrätetyn alumiinin osuuden ja CO2-päästöjen per tonni osalta..
Merkintä menetelmän muutoksista ajan mittaan, jotta vanhemmat ja uudemmat passikirjat ovat selitettävissä rinnakkain.

Tämä ei ole oikeudellista neuvontaa. Tämä sivu antaa yleistä tietoa asetuksesta, jota tämä alusta käsittelee. Emme tunne tilannettasi. Jos olet epävarma omastasi, ota yhteyttä asianajajaan tai asianomaiseen valvontaviranomaiseen.

Kirjoitettu tekoälyllä yllä olevien lähteiden perusteella, jonka ihminen on tarkistanut 2026-08-22. Onko jotain vialla? Kerro meille — korjaukset saatetaan etusijalle.